Soita 045 258 4490
tai ota yhteyttä »

Haluatko eroon päänetukannosta?

puhelin kuva.png

Pään etukantoinen ryhti

Pään etukannosta on kehkeytymässä nykyihimisten oletusvaiva. Älypuhelimet ja teknologia ovat yleistyneet runsaasti viime vuosien aikana. Pään etukeno ryhti on suora seuraus siitä, että kulutamme päivisin useita tunteja niska huonossa asennossa. Vaikka hyvän ryhdin tärkeyttä ei voi vähätellä, valitettavasti monelle on kehittynyt pään etukenoinen ryhti älypuhelinten vuoksi. Vaikka toisin voisi kuvitella, mitä pienempää laitetta tarkastelemme, sitä enemmän se vaikuttaa negatiivisesti ryhtiin. Pienempää laitetta tarkastellessa päätä tai niskaa on liikutettava enemmän eteenpäin.

Kun nojaamme 60 astetta eteenpäin, niskaan kasvaa valtava paine, noin 27 kilogrammaa. Aina päätäsi liikuttaessasi, siihen kasaantuu lisää painetta. Tämä voi johtaa krooniseen kipuun, puutuneisiin käsivarsiin sekä kämmeniin, puristuneisiin hermoihin sekä heikentää hengitystä. Niskan ja selkäytimen alueelle kertyy jatkuvasti kohtuutonta venytystä, joka voi vaikuttaa myös mielialaan.

Mistä pään etukenoinen ryhti johtuu?
- Pään etukeinoisen ryhdin syitä ovat
- tietokoneen käyttö
- television katselu
- videopelit
- reput
- trauma

Vaikka älylaitteet vaikuttavat pään etukenoiseen ryhtiin merkittävästi, esimerkiksi auto-onnettomuus, liukastuminen, kaatuminen tai synnytys voivat aiheuttaa etukenoista pään ryhtiä.

Spine-lehden vuoden 1999 marraskuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 985:ttä opiskelijaa ja reppujen kantamisen vaikutuksia. Ryhdilliset muutokset reppuja kantaneiden ”elämänkaarissa” olivat huomattavia. Ikä ja sukupuoli olivat merkittävässä roolissa, ei niinkään repun paino. Nuorimmilla opiskelijoilla tavattiin suurinta ryhdin epämuodostumaa, vanhemmilla tytöillä vahvaa pään etukenoista ryhtiä.

Tohtori Herbert Gordon esitti vuoden 1997 Seattlen Kansainvälisissä fibromyalgia konferenssissa pään ja niskan ryhdin olevan päätekijä fibromyalgiaa sairastavien väsymyksessä ja immuunijärjestelmän epätoiminnassa sekä immuunijärjestelmän epätoiminnan syndroomaa sairastavilla potilailla.

Hän väittää, että ryhmä pieniä, tasokkain olevia selkärangan päällä sijaitsevia lihaksia voi alkaa surkastua jopa 20 minuutissa, jos ne jäävät käyttämättä. Hänen mukaansa vuonna 1985 tehdyssä tutkimuksessa fibromyalgiasta, myofaskiaalisesta kipuoireyhtymästä ja leukojen toimintahäiriöistä kärsiviltä ihmisiltä löydettiin ryhdillisiä ongelmia.

Eteenpäin työntyneitä ja pyöristyneitä olkapäitä löydettiin 82 prosentilla tutkittavista, pään etukenoista ryhtiä 85 prosentilla ja huonoa istumis- ja seisomisryhtiä 96 prosentilla.

Etukenoinen pään ryhti voi aiheuttaa:

- särkyä, väsymystä ja kipua
- astmaa
- levyn pullistumia
- aikaista nivelreumaa
- päänsärkyä
- leukojen toimintahäiriöistä johtuvaa kipua
- veren virtauksen muuttumista
- fibromyalgiaa


Rappeuttavat luumuutokset ja epätavallinen kaulan kaarevuus ovat suoraa seurausta kädessä pidettävien laitteiden käyttöön. Etukenoinen pään ryhti voi myös vaikuttaa rannekanavaoireyhtymään. Tohtori Roger Sperry on todennut selkärangan liikkumisen tuottavat 90 % ärsykkeistä ja ravinnosta aivoille, kun 10 % aivojen energiasta menee ajattelemiseen, aineenvaihduntaan ja painovoiman suhteen ylläpitämiseen ja prosessointiin.

Kiropraktikko voi mitata ”elämänkaaren” kaarevuutta, näyttää mallia selkärangan kuntouttamiseen, opettaa ryhdillisiä työtapoja ja antaa säännöllisiä sopeutuksia tai muutoksia. Näillä toimenpiteillä terveys ja elämänlaatu paranevat suuresti.

Etukenoinen pään ryhti vaikuttaa mielialaan sekä aivojen toimintaan
Aivojen terveys alkaa niskasta. Jo pelkästään ryhdillä voidaan vaikuttaa stressin tunteisiin, mielialaan, muistiin ja käytökseen. Brasiliassa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan potilaiden ryhti muuttui masennusvaiheiden aikana ja potilailta löytyi lievää tyytymättömyyttä kehonkuvaansa.

Kliinisen psykologian osasto Hildesheimin yliopistosta Saksasta tutki ihmisryhdin vaikutusta masentuneiden taipumukseen muistaa itseensä liittyviä negatiivisia muistoja. Tutkimuksessa selvisi, että ryhdillä voi olla vaikutusta myös muistiin. Pystyasennossa istuneet muistivat yhtä lailla positiivisia ja negatiivisia sanoja, huonossa ryhdissä istuneet muistivat lähinnä negatiivisia sanoja.

Huono ryhti vaikuttaa stressin ilmaisemiseen. American Psychology Association julkaisi Health Psychology: The Official Journal of the Division of Health Psychology -lehdessä vuonna 2015 tulokset, joissa selvitettiin ryhdin vaikutuksia stressin ilmaisemiseen. Suorassa istuneet kokivat korkeampaa itsetuntoa, enemmän virkeyttä, vähemmän pelkoa ja parempaa mielialaa verrattuna huonoryhtisesti istuviin.

Huonoryhtisesti istuvat käyttivät enemmän negatiivisia ja tunteellisen prosessin sanoja, surusanoja, minä-muotoisia pronomineja sekä vähemmän positiivisia sanoja ja yleensäkin vähemmän sanoja puhuessaan.

Tutkijoiden johtopäätöksessä todettiin hyvä ryhti stressitilanteessa ylläpitää itsetuntoa, kiihdyttää puhetahtia, vähentää itseensä keskittymistä ja parantaa mielialaa. Huono ryhti kasvatti stressiä.

Ryhdillä näyttää olevan vaikutuksia käytökseenkin. Eräässä Japanissa tehdyssä tutkimuksessa työskenneltiin ala-asteikäisten kanssa. Tutkimuksessa keskityttiin ryhdin pääosa-alueisiin: jalkoihin, pakaroihin, selkään ja koko kehoon. Harjoittelun ja hyvästä ryhdistä kertomisen jälkeen ryhdikkyys nousi noin 20 prosenttia. Samalla oppilaiden suoriutuminen parani.

Etukenoisen pään ryhdin vaikutukset astmaan ja sydänsairauksiin
Oikeanlaisen kaarevuuden menettäminen kaula- ja lannealueelta syö jopa 50 prosenttia selkärankavoimastamme. Siksi kaulan luonnolliseen kaarevuuteen liittyvät epätasapainot ovat tuhoisimpia. Päähän kohdistuu jokaista muutamaa senttiä kohti noin 4,5 kiloa rasitusta, kun nojaamme päätä eteenpäin.

Selän ja niskan lihasten tulee tehdä enemmän töitä, jotta leuka ei painu rintaa vasten. Leuan lihakset ovat jatkuvasti supistuksissa ja painavat hermoja. Tämä johtaa herkästi päänsärkyyn kallonpohjassa.

Kalifornian yliopiston fysiatrian ja kuntoutuksen ohjaaja Rene Cailietin mukaan etukenoinen pään ryhti voi lisätä 30 prosenttia epätavallista vipuvoimaa, jolloin se vetää koko selkärangan pois linjastaan ja saattaa johtaa 30 prosentin menetykseen elintärkeästä keuhkokapasiteetista.

Kiropraktikko Adam Meaden mukaan neurokirurgit viittaavat kaulan nikamien kaarevuuteen ”elämänkaarena”. Ne suojaavat aivorunkoa ja toimivat pääkulkureittinä selkärankahermoille ja vaikuttavat näin ollen jokaiseen elimeen ja koko kehon toimintaan.

Kaulan kaaren ollessa virheasennossa, selkäydin venyy ja kutistuu menettäen hermojen johtavuutta. Siitä käytetään termiä subluksaatio, joka kuvaa hermojen painautumista ja ärtyneisyyttä, joka on seurausta virheasennoista selkärangassa.

Etukenoinen pään ryhti voi johtaa astmaan, verisuoniongelmiin ja sydäntauteihin, koska se vähentää keuhkojen kapasiteettia. Hapenpuute vaikuttaa koko ruoansulatusjärjestelmään ja voi lisäksi vähentää endorfiinin tuotantoa.
Kiropraktikoiden tehtävänä on tehdä muutoksia selkärankaan ja opettaa asiakkailleen oikeanlainen ryhti sekä tavat, jotka kumoavat nämä virheasennot. Näin ruumiin tavallinen toiminta- ja parantumiskyky saadaan palautettua.

Miten ryhtiä voi kehittää?
Yksi keino parantaa ryhtiä on ryhdillinen terapia, jossa poistetaan krooninen kipu ilman lääkkeitä tai leikkausta. Sillä voi hyvin kehittää ryhtiä ja mahdollisesti lievittää jännityspäänsärkyäkin. Kiropraktiikan avulla voidaan lievittää nivelkipuja ja edistää parempaa ryhtiä.

Ryhtiharjoituksia voi ja kannattaa tehdä, jotta pään etukenoinen ryhti, mieliala ja mielenterveys paranevat. Voit kokeilla esimerkiksi näitä harjoituksia:

- tee ympyrä käsillä
- sulje kädet itseäsi kohti (kuten halaisit itseäsi)
- ”kissa ja koira” -harjoitus
- vipunostot sivulle
- soutuliikkeet
- leukojen vetäminen

Pään etukeinoinen ryhti (pään etukanto) tiivistettynä
Pään etukenoinen ryhti johtaa kipuun, puutuneisiin käsivarsiin ja kämmeniin, heikentää hengitystä ja puristaa hermoja. Lisäksi se voi vaikuttaa mielialaan. Huono ryhti vaikuttaa masennukseen, muistiin, stressin ilmaisuun, itsetuntoon, kehonkuvaan sekä aivojen toimintaan. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, sillä ryhtiä voi parantaa, kiropraktiikan ja erilaisten ryhtiharjoitteiden avulla.

Vastaanotoillemme Porvoossa ja Helsingin Hakaniemessä hoidetaan lähes päivittäin pään etukannosta kärsiviä. Tervetuloa vastaanotollemme tutkimukseen tarkastamaan oma tilanteesi ja selkärankasi kunto.

Kirjoittaja on helsinkiläinen kiropraktikko Sami Liukkonen